Rippijuhlat edessä kesällä?

Kiva, niin meilläkin!

Rippijuhlien järjestelyissä on paljon suunniteltavaa ja muistettavaa. Sekä rahanmenoa. 

Näin aikoina, kun jokaisen kännykässä on vähintään kohtuullinen kamera, laadukkaan järjestelmäkameran saa hankittua helposti ja internetin ihmemaa pullistelee erilaisia kuvausniksejä ja ohjeita, sitä takuulla miettii, onko rippikuvaus ammattilaisen toimesta “worth it” vai pitäisikö hoitaa rippikuvaus ihan itse?

Studioon vai miljöökuvaus?

Omat rippijuhlani vietettiin nostalgisella ysärillä ja silloin varmaan 99% meistä rippilapsista kävi studiossa pönöttämässä rippiristi kaulassa ruusunipun kanssa. Tuon ajan Instagram oli valokuvaamon näyteikkuna ja niitä sitten ratsattiin hartaasti ja ajan kanssa. Olin valikoinut kuvaajan tarkasti, onneksi valintani sopi myös maksajien eli vanhempieni pirtaan. Muistan käyneeni kuvauksessa juhlien jälkeisellä viikolla. Kutkuttavan jännittävää ja koevedoksia odotettiin sitten suurella innolla. 

Kivoimmat rippikuvat eivät välttämättä synny omalla takapihalla keskipäivän kovassa valossa juhlan päätähden hikoillessa puvussaan ja siristellessä silmiään mamman ruusupenkin edustalla.

Omalla pihalla voi toki olla kivoja kuvausspotteja, mutta miksi jäädä omille kulmille, kun hauskoja ja kuvauksellisia paikkoja on taatusti muuallakin. Kuvauspaikaksi voidaan valita myös joku nuorelle erityisen tärkeä lempipaikka.

Miljöössä valokuvatessa ajankohdalla on suuri merkitys. Valon laatu vaikuttaa paljon kuvien tunnelmaan, auringonvalo voi olla niin monenlaista. Pehmeintä valo on aamuisin ja iltaisin. Kirkas aurinkoinen päivä ei välttämättä olekaan se paras kuvauspäivä.

Kuvaustilanteessa jännittäminen on luonnollista

Kameran edessä kuvattavana oleminen on harvalle se luontevin juttu ja useimmiten kuvaus jännittää. Teini-iässä kuvattavana oleminen voi tuntua vielä entistäkin kauhistuttavammalta. Joskus tässä ikävaiheessa perhealbumissa on selkeä henkilön mentävä aukko ja “Älä hei kuvaa!” on usein kuultu lause. Rippikuvan ei kuitenkaan ole tarkoitus olla mikään huulet törössä tempaistu selfie-räpsy tai kireästi tekohymyilty pakkoposeeraus. 

Tässä vaiheessa onkin hyvä, että kameran takana on joku muu kuin oma vanhempi, jolle ehkä helposti tiuskitaan, että nopeesti nyt joku räpsy vaan ja lopputulos on sitten sen mukainen. Henkilökuvauksesta ja mallinohjauksesta on kirjoitettu metrikaupalla kirjallisuutta ja näiden juttujen hallitseminen edesauttaa onnistunutta lopputulosta. Ei tarvitse osata olla kameran edessä tai poseerata, me kyllä autetaan. Ja yllätys yllätys, rippikuva saattaakin olla tosi kiva, jopa sen ylikriittisen rippinuoren omasta mielestä.

Konfirmaatio ja rippijuhlat on tärkeä etappi aikuistuvan nuoren elämässä. Näitä tärkeitä hetkiä ja tunnelmia kannattaa ikuistaa. Muutenkin kuin niiden kännyräpsyjen verran. Niihin on ihana palata ja fiilistellä.